Hoi kaikki!
Nyt mää oon täällä Hollannissa, puukenkien ja tuulimyllyjen luvatussa maassa... kuten myös tuulen ja sateen, joista molemmista olen jo saanut hyvä osan kokea. Tänään oon ollu täällä siis tasan kaks viikkoa eikä edelleenkään tunnu yhtään siltä että oikeesti tuun olemaan täällä VUODEN. Nyt tuntuu siltä että oon vaan vähän pitemmällä lomamatkalla. Monet jutut on jo hämmästyttäneet ja kummastuttaneet eikä loppua näy.
Ekan melkein kokonaisen (ti-su) viikon isä oli kotona, koska sillä oli lomaa ja sillon mää lähinnä tutustuin tähän perheeseen ja lähialueeseen. Kaikki oli uutta ja jännää ja sopivan pelottavaa. Oli myös hämmentävää ja ehkä vaikein viikko tähän mennessä, koska ei tajunnu mitään ja kaikki oli vähän stressaavaa. Väsytti myös joka ilta ihan sikana koska piti kokonaan asennoitua englanniksi ja se vaatii aika paljon enemmän ajatustytötä kun suomenkieli.
Viime viikko oli eka virallinen työviikko eli olin suurimman osan päivistä kaks vuotiaan kans kahestaan kotona. Tiistaisin ja torstaisin lapsi menee tarhaan klo 8-13, jolloin mulla on aamupäivä vapaata ja haen lapsen pyörällä tarhasta viereisestä kylästä. Muina arkipäivinä oon lapsen kanssa kotona n. klo 7;30-18. Yleensä vanhemmat kuitenkin tulee vasta joskus 19-20 aikoihin. Ne molemmat on kirurgeja ja ikinä ei oikeestaan tiiä millon ne tulee kotiin. Tälläkin viikolla äiti on ollu "on call" koko viikon, eli käytännössä yöpyy siellä sairaalalla ja käy kotona joka toinen päivä. Viime viikolla isä laitto seittemältä illalla viestiä, että tee ruokaa, ruoki koira ja laita lapsi nukkumaan, mää tuun joskus yöllä kotiin (äiti oli taas "on call").
Nyt kahen viikon päästä on jo aika hyvin tottunu tähän perheeseen ja aika monet askareet menee ihan rutiinilla. Huomaan myös että tajuan puhetta paljon paremmin kun tullessa. Tai ainakin kaks vuotiaan puhetta mikä varmaankin on tärkeintä kun vietän sen kanssa kuitenkin sen 7-12 tuntia päivässä. Kuitenkin niin kauan kun se puhe liittyy konkreettisiin asioihin siinä ympärillä, yleensä tajuan aika paljon. Tosiaan perheeseen kuuluu myös koira, joka on iso ja musta, mutta tavattoman lempee. Kaks vuotias voi vaikka maata sen päällä ja se ei välitä tippaakaan. Mun tehtävä on lenkittää sitä kerran päivässä, mikä on kyllä aivan tuskaa, koska sitä ei oo ilmeisestikkään koulutettu hihnassa olemiseen. Siinä sitte yrität samaan aikaan kattoa ettei kaks vuotias jää auton alle pyörällään ja koira hyökkää muitten koirien kippuun, koska se on vähän yli-innokas siinä suhteessa.
Viime viikonloppuna kävin Amsterdamissa yhen toisen lähistöllä olevan au-pairin kanssa, koska siellä oli Sail Amsterdam eli yks maailman suurimmista veneily tapahtumista. Siellä vaan oli aivan sikana veneitä aivan pikku moottoriveneistä suuriin merirosvolaivan näkösiin purjehdusveneisiin. Oli tosi mukavaa tutustua uuteen ihmiseen ja en oo ikinä elämässäni nähny niin paljon veneitä! Oon siis ennenkin käyny Amsterdamissa, mutta se ei kuulu edelleenkään mun lempipaikkoihin. Eniten ootan että pääsen käymään Utrechtissa, jonne meen varmaan ens viikonloppuna, koska siitä tykkäsin ainaki ekalla kerralla tosi paljon. Tässä auppareilussa on se hyvä puoli että ei tarvi käyttää yhtä päivää joka turistirysässä käymiseen, (niin kuin yleensä lomamatkalla) kun voi vaan käveleskellä ympäriinsä ja ajatella että no tuolla ja tuolla vois käydä, kun tietää että on koko vuosi aikaa. Pitäs vaan hankkia se museokortti ja julkisen liikenteen kortti, jolla saa alennusta niin pääsis kunnolla kiertelemään paikkoja.
Tämä viikko on lähteny mukavasti käyntiin vaihtelevassa säässä ja huomenna on vapaapäivä, koska äitillä on vapaapäivä. Mulla on vissiin aika monesti keskiviikkona vapaapäivä, koska edellisenkin viikon keskiviikko oli. Ajattelin lähtä bussilla joko Schoonhoveniin (oikeesti yks harvoista paikannimistä joita ossaan kirjottaa) tai Rotterdamiin, koska molempiin menee suora bussiyhteys tuosta 200 metrin päästä.
Kertokaa toki jos haluatte lukea jostain jostain tietyistä jutuista, tavoista ja kokemuksista tai jos oot ite lähössä auppariksi ja haluat tietää enemmän hakuprosessista tms niin kerron kyllä mielelläni. Mutta nyt hyvää yötä ja slaap lekker!
Ekan melkein kokonaisen (ti-su) viikon isä oli kotona, koska sillä oli lomaa ja sillon mää lähinnä tutustuin tähän perheeseen ja lähialueeseen. Kaikki oli uutta ja jännää ja sopivan pelottavaa. Oli myös hämmentävää ja ehkä vaikein viikko tähän mennessä, koska ei tajunnu mitään ja kaikki oli vähän stressaavaa. Väsytti myös joka ilta ihan sikana koska piti kokonaan asennoitua englanniksi ja se vaatii aika paljon enemmän ajatustytötä kun suomenkieli.
Viime viikko oli eka virallinen työviikko eli olin suurimman osan päivistä kaks vuotiaan kans kahestaan kotona. Tiistaisin ja torstaisin lapsi menee tarhaan klo 8-13, jolloin mulla on aamupäivä vapaata ja haen lapsen pyörällä tarhasta viereisestä kylästä. Muina arkipäivinä oon lapsen kanssa kotona n. klo 7;30-18. Yleensä vanhemmat kuitenkin tulee vasta joskus 19-20 aikoihin. Ne molemmat on kirurgeja ja ikinä ei oikeestaan tiiä millon ne tulee kotiin. Tälläkin viikolla äiti on ollu "on call" koko viikon, eli käytännössä yöpyy siellä sairaalalla ja käy kotona joka toinen päivä. Viime viikolla isä laitto seittemältä illalla viestiä, että tee ruokaa, ruoki koira ja laita lapsi nukkumaan, mää tuun joskus yöllä kotiin (äiti oli taas "on call").
Nyt kahen viikon päästä on jo aika hyvin tottunu tähän perheeseen ja aika monet askareet menee ihan rutiinilla. Huomaan myös että tajuan puhetta paljon paremmin kun tullessa. Tai ainakin kaks vuotiaan puhetta mikä varmaankin on tärkeintä kun vietän sen kanssa kuitenkin sen 7-12 tuntia päivässä. Kuitenkin niin kauan kun se puhe liittyy konkreettisiin asioihin siinä ympärillä, yleensä tajuan aika paljon. Tosiaan perheeseen kuuluu myös koira, joka on iso ja musta, mutta tavattoman lempee. Kaks vuotias voi vaikka maata sen päällä ja se ei välitä tippaakaan. Mun tehtävä on lenkittää sitä kerran päivässä, mikä on kyllä aivan tuskaa, koska sitä ei oo ilmeisestikkään koulutettu hihnassa olemiseen. Siinä sitte yrität samaan aikaan kattoa ettei kaks vuotias jää auton alle pyörällään ja koira hyökkää muitten koirien kippuun, koska se on vähän yli-innokas siinä suhteessa.
Viime viikonloppuna kävin Amsterdamissa yhen toisen lähistöllä olevan au-pairin kanssa, koska siellä oli Sail Amsterdam eli yks maailman suurimmista veneily tapahtumista. Siellä vaan oli aivan sikana veneitä aivan pikku moottoriveneistä suuriin merirosvolaivan näkösiin purjehdusveneisiin. Oli tosi mukavaa tutustua uuteen ihmiseen ja en oo ikinä elämässäni nähny niin paljon veneitä! Oon siis ennenkin käyny Amsterdamissa, mutta se ei kuulu edelleenkään mun lempipaikkoihin. Eniten ootan että pääsen käymään Utrechtissa, jonne meen varmaan ens viikonloppuna, koska siitä tykkäsin ainaki ekalla kerralla tosi paljon. Tässä auppareilussa on se hyvä puoli että ei tarvi käyttää yhtä päivää joka turistirysässä käymiseen, (niin kuin yleensä lomamatkalla) kun voi vaan käveleskellä ympäriinsä ja ajatella että no tuolla ja tuolla vois käydä, kun tietää että on koko vuosi aikaa. Pitäs vaan hankkia se museokortti ja julkisen liikenteen kortti, jolla saa alennusta niin pääsis kunnolla kiertelemään paikkoja.
Tämä viikko on lähteny mukavasti käyntiin vaihtelevassa säässä ja huomenna on vapaapäivä, koska äitillä on vapaapäivä. Mulla on vissiin aika monesti keskiviikkona vapaapäivä, koska edellisenkin viikon keskiviikko oli. Ajattelin lähtä bussilla joko Schoonhoveniin (oikeesti yks harvoista paikannimistä joita ossaan kirjottaa) tai Rotterdamiin, koska molempiin menee suora bussiyhteys tuosta 200 metrin päästä.
Kertokaa toki jos haluatte lukea jostain jostain tietyistä jutuista, tavoista ja kokemuksista tai jos oot ite lähössä auppariksi ja haluat tietää enemmän hakuprosessista tms niin kerron kyllä mielelläni. Mutta nyt hyvää yötä ja slaap lekker!
Jotenki ku ei kesällä missään vaiheessa ehitty nähä niin en edes tiennyt tämmösestä seikkailusta, mutta olipa ihana kuulla miten nää oot lähteny reissuun! Onnea seikkailuihin ja voimia kaukana asumiseen, nyt tuntuu että ehkä sitä mäki voisin vielä joskus tuommoseen uskaltaa ;) Syö paljo tuoreita ja lämpösiä toristroopwafeleita!
VastaaPoistaHihi! No nyt tiedät :D tuoreita ja lämpimiä stroopwafeleita saa myös semmosista kioskeista joita on aika monessa paikassa, mikä oli ihan mukava huomata koska en viimeksi maistanu tuoretta stroopwafelia ollenkaan. Nyt oon kyllä jo maistanu 😊
VastaaPoista