Ihmeellistä arkea

Kirjoitin tässä joululoman kuluksi loppuraporttia viimeisimmästä opiskeluihin liittyvästä harjoittelusta eräässä Oululaisessa päiväkodissa. Kirjoittaessani ihan täysin tajunnanvirtaista tekstiä, törmäsin yhtäkkiä asiaan, jota olen tainnut pohdiskella enemmän ja vähemmän koko syksyn ajan: e päonnistuminen. Meillä ihmisillä monesti suurin pelko elämässä on epäonnistuminen. Epäonnistuminen opiskeluissa, töissä, ihmissuhteissa, raha-asioissa, harrastuksissa... Itsekin myönnän, että pelkään epäonnistumista. Olen monesti epäonnistunutkin niin pienissä, kuin isoissakin asioissa. Olen epäonnistunut opiskeluissa, ihmissuhteissa sekä töissä. Epäonnistumisesta tulee AINA huono fiilis. Joskus huono fiilis kestää muutaman tunnin, joskus pari päivää ja joistakin epäonnistumisista aivot jaksavat muistuttaa vielä parin vuoden jälkeen. Kai se on joku outo ja hyödytön puolustuskeino jankata jotakin epäonnistumista vuosikaudet tuolla aivojen sopukoissa... Viime vuosi on kuitenkin opiskelujen ja AIESE...

1. Päivittäin leipämies tulee tööttäilemään kadulle:  tämä siksi, että ihmiset voivat mennä ostamaan häneltä tuoretta leipää. Huomasin itse kantapään kautta ettei täällä leivät/leivokset säily viikkotolkulla, kuten suomessa. Ne menevät homeeseen parissa päivässä, jos niitä ei syö tai pakasta. 2. Elokuvissa on väliaika:  Tähän "ihmeellisyyteen" törmäsin jo hollannissa ja se on edelleen vähän hämmentävää, kun elokuva vain katkeaa kesken. 3. Oletusarvona popcorn on makeaa:  Mennessämme elokuviin "hostperheeni" osti popkornia, mikä ihmetyksekseni olikin makeaa. Suomessahan elokuvateattereista saatavat popparit on oletusarvoisesti suolalla ja voilla maustettuja. 4. Kaikki kummastelevat koko ajan, että eikö minulla ole kylmä hihattomassa paidassa:  EI OLE TÄÄLLÄ ON 25 ASTETTA LÄMMINTÄ, JOKA LASKETAAN HELTEEKSI SUOMESSA 5. Lähes kaikki maksaa lähes kaiken edelleen käteisellä:  Tämä on ihmetyksenaihe lähinnä siksi, että lähes jokapaikassa on korttimaksun mahdoll...

Uusi blogin ulkonäkö, uusi kesä ja uusi seikkailu odottaa! Olisihan tässä viime vuoden aikana voinuit muistakin seikkailuista päivitellä, mutta olen ollut niin kiireinen ettei ole kerennyt kotona käydä kuin kääntymässä välillä.  New blog, new summer and a new adventure awaits! During the last year I could have blogged about my other adventures but at times I've been so busy that I have hardly had time to visit my apartment. Viimeisen vuoden aikana minut on kiireisenä pitänyt opiskelupaikka Oulussa, partio, seurakunta, orkideojen kastelu sekä AIESEC niminen järjestö. AIESEC on myös syy uuteen tulevaan seikkailuun ja lukemattomiin muihin seikkailuihin menneenä lukuvuonna. En todellakaan osannut odottaa vuosi sitten, että Oulun yliopiston ullakolla sijaitsevasta, hassulta haisevasta toimistosta tulisi toinen olohuoneeni, tapaisin näin paljon näin mahtavia tyyppejä ja saisin olla tavoittelemassa jotain suurempaa unelmaa. During the last year I've been busy with my studies in ...